Ehdokkaan kirjoittama kuvaus:
Olen 33-vuotias valtiotieteiden tohtori (2004), naimisissa asianajajan kanssa ja 3- ja 5-vuotiaden veljeksien äiti. Asumme Helsingissä, toinen kotimme Lammille vanhempieni naapuriin valmistuu tänä keväänä. Olen syntynyt Imatralla ja asunut Valkeakoskella, Kärkölässä, Hollolassa, Jyväskylässä, Duinossa (Italia), Sarajevossa (Bosnia ja Hertsegovina) ja Katmandussa (Nepal), missä meillä on ollut kummiperhe kymmenen vuotta.
Ihmistä kuvaavat mielestäni parhaiten teot. Työskentelen tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa. Tutkimusaiheitani ovat historian käyttö, historiapolitiikka ja entisen Jugoslavian alue. Tällä hetkellä johdan Historiatietoisuus Suomessa –tutkimushanketta.
Vuosina 2002-2006 olin perustamassa Mostarin United World College –lukiota, joka on ensimmäinen yhteinen koulu kaikille nuorille sodan jälkeen. Olen tehnyt vapaaehtoistyötä Suomessa (2001–2004) Kroatiassa ja Sloveniassa (1993–95), Saksassa (1993–1994) ja Nepalissa (1998). Reilun kymmenen vuoden ajan olen toiminut myös toimittajana ja matkakirjailijana (Ylioppilaslehti, Helsingin Sanomat, Nelosen Uutiset, TV1 A-Studio, Liken Sankarimatkailija –opaskirjat).
Harrastan liikuntaa tekijänä (koripallo,
aerobic, juoksu, hiihto, kalliokiipeily) ja kulttuuria kokijana (lukeminen, teatteri, elokuvat).
Politiikkaan haluan mukaan vaikuttamaan, koska katson, että aikamme kysymykset vaativat tekoja politiikalta. Aikuistuessani 1990-luvun puolivälissä ajattelin toisin. Silloin maailma tuntui valmiilta ja politiikka menneen maailman vaikutuskeinolta. Meidän ikäpolvemme suuntasi tarmonsa järjestöihin, yritysmaailmaan ja projekteihin. Nyt tuntuu, että aikuisiän peruslähtökohdat ovat muuttuneet. Terrorismin vastainen sota, ympäristöongelmat ja maailmanlaajuinen lama osoittavat, että maailma ei ole valmis. Politiikan täytyy pelastaa maailma.
Osumaprosentti on kysymyskohtaisesti 100% mikäli vastauksesi on päällekkäin ehdokkaan vastauksen kanssa. Jos Ehdokas on vastannut esim. oikeaan laitaan ja oma vastauksesi on keskellä, osumaprosentti on 50% tämän kysymyksen osalta. Kokonaisosumaprosentti on laskettu kaikkien vastattujen kysymysten osumaprosentin keskiarvona.
Ilman EU:ta Suomi ei olisi taloudellisesti niin menestyvä kuin nyt on.
Euro valuuttana on parantanut sitä käyttävien EU-maiden kilpailukykyä.
Verotus EU:ssa on yhtenäistettävä.
Suomen vuosittainen jäsenmaksu EU:lle ( v. 2007 nettomaksu oli 172 miljoonaa euroa) on hintansa väärtti.
Omat vastaukset
Ehdokkaan vastaukset
Ehdokkaan kommentit aiheeseen
Taloudellisesti EU:n suurin merkitys tulee rahaliiton välityksellä. Suomessa on paljon kokemuksia siitä, kun taantuman koittaessa on alkanut vientiteollisuuden, hallituksen ja Suomen Pankin välinen voimainkoetus valuuttakurssista ja koroista. Kuluttajan kannalta kokemukset ovat olleet järjestäen huonoja: ostovoiman heikentyminen joko inflaation tai nousevien korkojen vuoksi. Siksi nykyisessä talouskriisissäkin on hyvä, että Suomi on osa suurempaa taloutta. Silloin sekä korot että valuuttakurssit pysyvät paljon vakaampina. Finanssikriisin jälkihoidossa olisi tärkeä saada Euroopan tasoista regulaatiota pankeille. Olen käsitellyt tätä tarkemmin http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/2009/03/23/meidan-kaikkien-pankit/ ja taloutta yleensä http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/markkinat/
B. Päätöksenteko
EU:n päätöksentekojärjestelmä on selkeä.
EU kaventaa liikaa jäsenmaidensa itsemääräämisoikeutta.
Suuret maat kävelevät pienten yli tärkeissä poliittisissa kysymyksissä.
Suomi saa riittävästi ääntään kuuluviin EU:ssa meitä koskevissa asioissa.
Suomalaiset EU-parlamentin jäsenet ovat olleet ponnettomia asioiden hoidossa.
Suomen poliittiset johtajat ovat riittävän jämäköitä, kun asioista päätetään EU:ssa.
Omat vastaukset
Ehdokkaan vastaukset
Ehdokkaan kommentit aiheeseen
EU:n päätöksentekojärjestelmä selkeytyy Lissabonin sopimuksen myötä. Toivon mukaan se saadaan voimaan ja samalla päätös vuosia jatkuneelle prosessikeskustelulle, joka on vienyt aikaa ja EU:n uskottavuutta kansalaisten silmissä. Olennaista Lissabonin sopimuksessa on kansalaisten suoraan valitseman parlamentin roolin (ainoa suoraan kansalaisten valitsema EU-toimija!) vahvistuminen ja kansalaisaloite.
Erityisesti rahaliitossa on pidettävä kiinni yhdessä sovituista säännöistä. Laman vielä pahetessa julkisen talouden alijäämää koskevia sääntöjä voitaisiin kenties väliaikaisesti väljentää, mutta siitäkin pitää päättää yhdessä. Pienenä maana Suomen tulee myös huolehtia siitä, että ministerineuvostot eivät omi itselleen komissiolle kuuluvaa aloitevaltaa.
C. Ympäristö
EU ottaa riittävästi huomioon ympäristökysymykset päätöksenteossaan.
EU:n pitää vetää vielä tiukempaa linjaa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Omat vastaukset
Ehdokkaan vastaukset
Ehdokkaan kommentit aiheeseen
Tämä on erittäin tärkeä asia: vain EU-tasolla tehtävät päätökset voivat pelastaa maapallon. Käsittelen aihetta Politiikan Pelastusohjelmassa http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/ilmasto/
Pidän tärkeänä, että EU:n tulevien vuosien päätöksenteossa on lähtökohtana kolmio, jonka kärjet ovat 1) ilmasto & ympäristö, 2) energia ja 3) talous & työllisyys. Kaikkia kolmea kärkeä pitää tarkastella toisiinsa vaikuttavina. Syksyllä järjestettävä Kööpenhaminan ilmastokokous tulee mittaamaan EU:n valmiuden olla ilmastopolitiikan johtaja maailmassa. Euroopan sosialidemokraattisen puolueen tavoite on 30 prosentin hiilidioksidipäästöjen alennus 2020 mennessä eli kovempi kuin tämänhetkinen virallinen EU-tavoite.
D. Turvallisuus
EU tarvitsee yhtenäisen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan.
EU:n täytyy pitää päämääränään yhteistä puolustusta.
EU takaa rauhan Euroopassa.
EU on liian hajallaan ollakseen tehokas neuvottelukumppani Venäjän kanssa.
EU:n sisäinen hajanaisuus tulee olemaan sen suurin uhka tulevaisuudessa.
Omat vastaukset
Ehdokkaan vastaukset
Ehdokkaan kommentit aiheeseen
Historiallisesti Euroopan unioni on osoittautunut valtavaksi rauhankoneistoksi. Tämän vaikutuksen laajentamiseen pitää pyrkiä. Itselleni hyvin tutut ja läheiset Balkanin tapahtumat 1990-luvulla osoittivat silloisen EU:n voimattomuuden. Tämä kehitys onkin johtanut nopeasti laajenneeseen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja rauhanturvatyöhön. Yhtenäinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka tarkoittaa EU:hun tulevien ihmisten tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua niin unionin etelä- kuin itärajallakin. Unionin edelleen laajetessa ensisijainen huomio tulee olla Turkissa ja Länsi-Balkanilla. Sekä EU:n sotilaallista että siivilirauhantoimintaa tulee tarpeen vaatiessa lisätä. Edelleen laajennuttuaankin EU:n vahvuuksia tulisi olla nimenomaan sisäinen erilaisuus ja solidaarisuus. Pelkään kuitenkin että talouslaman vuoksi hajanaisuus on tällä hetkellä suuri uhka, jota vastaan suomalainen meppi voi toimia rakentamalla siltoja vanhojen ja uusien EU-maiden välillä. Meillä on siihen hyvät lähtökohdat. Politiikan Pelastusohjelmassa käsittelen sekä Balkania (http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/balkan/) että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/turvallisuus/).
E. Muut
Suomen pitäisi hoitaa Venäjä-suhteensa suoraan Venäjän kanssa pikemminkin kuin EU:n kautta.
EU:n on taattava mahdollisuus harjoittaa maataloutta kaikkialla EU:n alueella.
Suomen on kaikissa olosuhteissa pyrittävä takaamaan kansallinen tuki maataloudelleen.
Turkki pitää ottaa EU:n jäseneksi.
Kannatan EU:n kehittymistä liittovaltion suuntaan.
Olen eurooppalainen pikemminkin kuin suomalainen.
Minua ärsyttää nähdä EU:n lippu liehumassa Suomessa.
EU hajoaa 20 vuoden sisällä.
EU-parlamentti poliittisena toimielimenä on aliarvostettu Suomessa.
EU-parlamentilla pitää olla enemmän päätösvaltaa EU-asioissa.
Äänestäminen EU-vaaleissa on turhaa, koska 13 suomalaista EU-parlamentaarikkoa ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan riittävästi.
EU:sta on enemmän hyötyä kuin haittaa.
Omat vastaukset
Ehdokkaan vastaukset
Ehdokkaan kommentit aiheeseen
Olen ryhtynyt ehdokkaaksi, koska EU-parlamentti on "kansan edustaja" unionissa. Unionin avulla voimme vastamme aikamme suuriin haasteisiin (talous, ilmasto, energia). Kansalaisten äänen täytyy kuulua ja ihmisten kokea, että heillä on suora edustus EU-byrokratiassa. Politiikan teon ja kansan edustamisen lähtökohdista lisää http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/2009/02/08/miksi-politiikka/.
En kaipaa Euroopan unioniin kansallisvaltiotunnuksia, vaan eurooppalainen identiteetti koostuu monista maista, kielistä, kulttuureista ja kansallisista identiteeteistä. Meidän suomalaisten historiallinen identiteetti on suhteellisen vahva eikä mitenkään ristiriidassa eurooppalaisuuden kanssa. Tähän osin liittyy johtamani Suomalaiset ja historia -tutkimus. Eurooppalaisuudesta lisää Politiikan Pelastusohjelmassa (http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/erilaisuus/).
Suomen Venäjä-suhteiden osalta maahanmuutto- ja kauppapolitiikkaa kuuluu EU:lle, puolustuspolitiikka ja iso osa kaupankäynnistä hoidetaan itse.
Ehdokkaan kommentit aiheeseen
Taloudellisesti EU:n suurin merkitys tulee rahaliiton välityksellä. Suomessa on paljon kokemuksia siitä, kun taantuman koittaessa on alkanut vientiteollisuuden, hallituksen ja Suomen Pankin välinen voimainkoetus valuuttakurssista ja koroista. Kuluttajan kannalta kokemukset ovat olleet järjestäen huonoja: ostovoiman heikentyminen joko inflaation tai nousevien korkojen vuoksi. Siksi nykyisessä talouskriisissäkin on hyvä, että Suomi on osa suurempaa taloutta. Silloin sekä korot että valuuttakurssit pysyvät paljon vakaampina. Finanssikriisin jälkihoidossa olisi tärkeä saada Euroopan tasoista regulaatiota pankeille. Olen käsitellyt tätä tarkemmin http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/2009/03/23/meidan-kaikkien-pankit/ ja taloutta yleensä http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/markkinat/